sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Takaisin kotiin

Törkeän aikainen aamuherääminen ja taksilla lentokentälle. Tällä kertaa löydettiin Dinersin lounge, jossa saatiin aamupalaa ennen koneen lähtöä. Parin tunnin lento Kööpenhaminaan ja siellä vaihto Turun koneeseen. Turussa platalle plätsähdettyä vastassa oli kotoinen räntäsade. Tervetuloa Suomeen!
Äiti ja isä olivat vastassa ja saatiin kyyti kotiin, jossa oli siivottu, laitettu lämmöt päälle ja täytetty jääkaappia. Kyllä kelpaa. Kahvittelun jälkeen mentiin Tapsan kanssa vielä nauttimaan kotisaunan lämmöstä.
Kiitoksia mielenkiinnosta kaikille blogia seuranneille. Kyllä Suomikin on ihana paikka (jos ei katso ulos ikkunasta)..

Takaisin Eurooppaan

Torstaiaamuna aikainen herätys ja pakkaaminen. Check-out ja aamiaiselle, vene tuli hakemaan puoli yhdeksältä. Haikein mielin lähtö paratiisisaarelta, kotona luvassa hiukan erilaiset ilmat. Lisäjännitystä matkaan toi se, ettei niitä meidän lentolippuja Wien-Kööpenhamina-Turku-reitille oltu vieläkään kirjoitettu. No, mentiin niillä lipuilla, jotka oli. Malella suostuivat selvittämään laukut Turkuun asti, mutta arvattiin, että tullaan jäämään Wieniin. Vaihtoaika siellä oli huikeat 20 minuuttia. Kun sitten ei siihen koneeseen ehditty, saatiin lentoyhtiöltä hotelliyö taksimatkoineen. Yöpaikka sijaitsi 20 kilometrin päässä Wienistä ja oli enemmänkin kongressikeskus kuin hotelli.
Matkalla hotellille saatiin suru-uutinen Suomesta. Mirjam oli kuollut tiistaina. Tieto tuli melkoisena yllätyksenä. Ankeassa säässä, hotellissa ja tunnelmissa varsinkin Hannan olisi tehnyt mieli vain käpertyä peiton alle itkemään. Oltiin kuitenkin sovittu näkevämme Jääskeläisen Jyrki ja Sari kaupungilla. Otettiin taksi Wienin keskustaan (40 euroa, auts) ja mentiin raatihuoneentorin joulumarkkinoille. Kauniisti valaistussa jouluisessa kojuviidakossa skoolattiin klühweinilla Mirjamin muistolle.
Jyrki ja Sari tavattiin Cafe Landtmannissa, jossa juotiin kupilliset kaakaota ja syötiin apfelstrudelia ja torttua.
Jutusteltiin tunnin verran kuulumisia ja sen jälkeen saatiin kyyti hotellille. Suoraan peittoihin. Aamulla tulee taksi klo 5.30.

Viimeinen päivä paratiisissa

Keskiviikkoaamulla olisi nukuttanut pidempäänkin. Aamulla kuitenkin taas sukellukselle. Kohteena Maagiri Thila, jossa taas kauniita koralleja, mureenoja ja muita vesipetoja. Täällä sukelluksilla on loistava palvelu. Ainoa asia, joka pitää itse tehdä, on hypätä veneeseen ja siellä koota välineet. Kaikki muu hoidetaan puolesta. Kamojen keräys ja tuonti veneeseen, pullojen nostelut, sukellukselta tulon jälkeen kamat autetaan pois päältä, puretaan, kannetaan maihin ja pestään.
Sukelluksen jälkeen käytiin vielä punttisalilla. Loppupäivä menikin Hannalla kirjan ja päiväunien merkeissä, Tapsa innostui vielä snorklailemaan ja videoimaan lähiriutan elämää. Illaksi mentiin vielä Sunset Cruiselle, jossa nähtiin matkan ensimmäiset delfiinit. Sieltä illalliselle Ocean Grill -ravintolaan ja vielä Beach Bariin katsomaan henkilökunnan malediivilaismusiikki ja -tanssiesitystä.

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Kaksi sukellusta

Aamiaisen jalkeen taas sukeltamaan laheisilla riutoille. Talla kertaa vuorossa olivat Nassimo Thila ja Lankan, jossa oltiin oltu jo aikaisemmin. Mukana nyt Hannan ostama pokkarikamera vedenpitavassa kotelossa, jonka Tapsa askarteli kannykalle sopivaksi filmin loputtua. Iltapaivalla testailtiin kamerakotelopurkkaviritysta ja todettiin, etta hyvin toimii. Saatiin upeita kuvia, muttei onnistuttu niiden julkaisemisessa suoraan kannykasta. Tietokone hajosi eilen, joten ollaan nyt pelkan puhelimen varassa, mika ei varsin helpota elamaa. Illalla mentiin cocktail ja canape tilaisuuteen, jossa tutustuttiin englantilaiseen laakaripariskuntaan Taraan ja Samiin. Jatkettiin yhdessa illalliselle. Hauska ilta.

Back Faru

Aamun sukelluspaikkana oli Back Faru. Ihailtiin virran vietavana koralli rinnetta ja perusakvaariokalaston ohella nahtiin leopardi mureena ja kilpikonnia. Sukelluksen jalkeen kavaistiin puntisallilla ja pikku levon jalkeen viela snorkkeloimassa omasta rannasta.  Lounaan jalkeen kaaduttiin sankyyn kaiken rehkimisen paatteeksi. Ilalla viela ostoksille ja kuuntelemaan meribiologia.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Lankan

Aamiaiselle heti seiskalta, jotta ruoka ehti laskea ennen sukellusta. Puoli yhdeksältä lähdettiin Lankan-nimiselle paikalle. Sukelluspullojen venttiilit olivat hiukan erilaiset kuin Jenkeissä, mutta saatiin kuitenkin kamat kunnialla kasaan. Alhaalla meitä odotti ensin hai ja sitten neljä suurta mantaa eli paholaisrauskua. Parkkiin pohjaan 21 metrin syvyyteen katselemaan rauskujen lentoa parhaimmillaan käsivarren mitan päässä. Ilmat alkoivat käydä vähiin Tapsalta 40 minuutin kohdalla ja palailtiin kaikki hiljakseen pintaan.Tapsa kulutti ilmaa 30 % enemmän kuin Hanna.


Bungalowille ja omaan rantaan lepäilemään ennen ohjattua snorkkelointiretkeä saarta ympäröiville riutoille. Yllättäen retki suuntasikin suoraa omaan rantaamme meille tuttuihin maisemiin. Omassa rantavedessä olimme jo nähneet Black Tip -hain poikasen, mutta aallonmurtajan takana saatiin ihan lähelle kaksi täysikasvuista White Tip -haita. Pikkuisen pelottavaa, vaikka kintuissa pyörineet hait eivät  paljon yli metrisiä olleetkaan.


Soitettiin Aavalle ja saatiin hyvä skypeyhteys ja vietiin Aava kierrokselle rantaan, jossa taas pikkuhai odotteli meitä. Aika riemastuttavaa kokemuksien jakamista. Puheltiin niitä näitä ja sovittiin, että seuraava etelänloma vietetään Malediiveillä. Lounas rantabaarissa ja viininmaistajaiset altaalla. Illallissuunnitelma oli pakko luopua, koska illallistarjoilu alkaa vasta kello 19.00 eli noin tunnin auringonlaskun jälkeen. Niin myöhään ei olla kertaakaan oltu hereillä..

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Relaxing

Aamulla herättiin auringonnousun aikaan melkein kellon ympäri nukkuneina. Aloitettiin päivä reippaasti punttisalilla. Aamiaiselle ja skypettelyä lumisateiseen Suomeen. Meri veti taas puoleensa ja päädyttiin snorkkeloimaan saaren toiselle puolelle asti. Saarta kiertää kiva riutta, joka on ensin matalaa ja sitten syvenee äkkiä pariin-kolmeenkymmeneen metriin. Olo on kuin olisi keskellä Jacques Cousteaun Merten Salaisuuksia. Kalat täällä ovat tosi uteliaita ja tulevat lähelle. Harmi, kun ei ole vedenalaista kameraa.




Snorkkeliretken jälkeen nautitiin lasilliset Beach Barissa ja päätettiin ottaa relasti loppupäivä. Rantatuoleille kirjojen kanssa. Kurumballa on pikkuinen kirjasto, josta löytyi Hannalle suomenkielinen dekkari. Ihanan lököä!



Käytiin varaamassa viimeiseksi illaksi Sunset Cruise, jossa toivottavasti nähtäisiin delfiinejä. Huomisaamuksi varattiin eka sukellus klo 8.30. Edellisestä kerrasta on jo kaksi kuukautta. Juteltiin tämän päivän aamusukeltajien kanssa. He olivat nähneet isoja mantarauskuja. Toivottavasti osuisi meillekin muutama huomiselle.
Ei taskaan jaksettu odottaa illalliselle asti. Syötiin kylläkin hyvin, mutta taas seiskan jälkeen peittoihin. Ei näköjään vanha jaksa..