Ginza

Tiistai aamu alkoi hotellinvaihdolla. Päästiin pienempään, mutta keskeisemmällä paikalla olevaan Mercure-hotelliin seuraavaksi kolmeksi yöksi. Kamat huoneeseen ja lähdettiin kunnon turistibussikiertoajelulle. Selostus oli pelkästään japaniksi, mutta se ei menoa haitannut. Kierrettiin Imperial Palace, josta ei tosin näkynyt muuta kuin ympäröivä muuri. Seuraava nähtävyys oli Tokyo Tower, japanilaisten rumempi versio Eiffel-tornista. Matka jatkui siltojen yli läheiselle saarille ja sieltä Tsukijin kalamarkkinapaikalle, jossa on tarkoitus vierailla myöhemmin.

Tokion yleisvaikutelma jää aika karuksi laatikko- ja lasiarkkitehtuuriksi. Yllättävää on kaupungin hiljaisuus ja ilman puhtaus. Ihan keskeisilläkin paikoilla voit kuulla lintujen visertelyä. Keskustan kadut ovat kumin ja asfalttin sekoitusta, joka vie rengasäänet tehokkaasti. Autot ovat uusia ja bussit sekä raskasliikenne loistavat poissaolollaan. Melkoisen paljon mukavampaa kuin Turussa, jonka keskusta meluisine ja pölyävine linja-autoineen muistuttaa lähinnä Kiinan Xiangia. Tosi epämukavaa ja noloa meille turkulaisille. Tokio näyttäytyy nyt uudesta osoitteesta käsin aika miellyttävänä superkohteliaine ihmisineen.
Iltapäivällä käytiin vielä Tokion pörssissä katsomassa toimettomia meklareita ihmettelemässä kurssien menoa ostojen ja myyntien toteutuessa sähköisesti. 

Joulunodotuksen tunnelmaan täällä pääsee helpostikin. Kaupat ovat täynnä joulukrääsää, laulut raikaavat kaduilla ja ja tänään törmättiin jopa joulutuunattuun koiraan.

Hotelli- ja kaupunkikierros

Nukuttiin pitkään ja skipattiin aamiainen. Hotellin kuntosali maksaa 20 euroa kerta per naama, joten päätettiin kuntoilla kävelemällä kaupungilla. Nykyinen hotelli on vain kahdeksi yöksi, jonka jälkeen sen hinta nousi pilviin. Katsastettiin kaupunkikierroksella samalla tulevaa hotellia. Sellaiset löytyivätkin Ginzasta, keskikaupungilta. Kolmeksi yöksi pikkuiseen Mercury-hotelliin, joka aivan kauppakatujen sydämessä ja viimeiseksi pariksi yöksi hulppeaan Park-hotelliin, josta hienot näköalat yli Tokion. Jalat rättipoikki raahauduttiin hotellille, jossa otettiin lämpöinen kylpy ja nokkaunet. Skypeteltiin Kirbyn kanssa ja saatettiin tämä blogi taas ajan tasalle. Kiitokset Susannalle sensuurin aikaisista päivityksistä!

Konnichi wa Japani!

Aamu meni viimeisiä pyykkejä pestessä ja pakkaillessa. Yhdeltätoista lähtö taksilla metroasemalle. Matkaan kului yllättäen pari tuntia, mutta onneksi oltiin kuitenkin ajoissa kentällä. Kuuden maissa Japanin aikaa oltiin Tokion Naritan kentällä, josta otettiin juna Nipporin asemalle. Sieltä vaihto metrolla hotellille. Tokion metro hakkaa sekavuudessaan kaikki aikaisemmin näkemämme. Japanilaiset ovat ilmeisesti keskivertoa älykkäämpiä löytäessään moisessa viidakossa kotiin. Toivottavasti vyyhti vielä selviää meille viikon aikana.

Hotellissa oli vastassa ystävällinen henkilökunta. Respan tyttö oli vieraillut Suomessa neljä kertaa ja oli innokas Suomi-fani. Saatiin tilava huone ylimmästä kerroksesta. Hauskin yksityiskohta huoneessa oli vessa, jossa lämmitetyn rinkulan lisäksi oli erikseen miehille ja naisille pyttyyn sisäänrakennettu bidee, josta suihkuaa vettä oikein kohdistettuna tarpeiden teon jälkeen. Kutittavan kummallista ja kätevää!

Iltapalaksi punaviiniä ja juustoja hotellin lobbysta.

Viimeinen päivä Shanghaissa

Lauantaiaamuna nukutti pitkään. Lähetettiin ylimääräisiä vaatteita ja kirjoja Suomeen postipakettina. Toivottavasti tulee perille. Vierailtiin Varjosten kanssa paikallisessa Venetsiassa. Vesikaupungissa käytiin ajelemassa gondolilla ja syötiin hauskassa kiinalaispaikassa, jossa ruokalistat olivat vain kiinaksi. Lähtiessä Hanna löysi ihanat saapikkaat ja kun Yinallekin löydettiin talvikengät, takaisin asteli kaksi onnellista typyä uusissa saappaissaan! Vielä ravintolakadulle simpukka- ja pihvi-illalliselle ennen viimeistä unta Shanghaissa.

Taikan Lu

Vietettiin rauhallinen aamu surffaillen netissä, pyykkiä pesten ja lököillen. Puolelta päivin lähdettiin hakemaan Tapsan smokkia. Kerrasta sopiva! Ostettiin samalla kašmir-huivit ja nahkahanskat. Käytiin syömässä pizzaa Taikan Lulla. Ihana paikka täynnä pikkukujia ja kauppoja. Takaisin kotiin ja kun koko poppoo oli koossa, lähdettiin illalliselle tapas-paikkaan. Seuraan liittyi Sannan edeltäjä Rami. Hauska ilta, hyvää ruokaa ja juomaa. Kymmenen maissa kotiin, juttelua vielä puoleen yöhön.

Mao ja Kansallismuseo

Aamiaisen jälkeen Tienanmenin aukiolle katsomaan Maon kalmoa. Kassit ja kamerat oli jätettävä läheiseen säilytykseen ennen liittymistä jatkuvaan ihmisvirtaan, josta yli puolet osti kukat Maolle mausoleumiin jätettäväksi. Mao näyttää muuten kuvissa jäännöksiään paremmalle, mutta mausoleumi oli komea ja kukitettu. 

Kiinan kansallismuseo esitteli ensin dynastioiden esineistöä, jota tuntui löytyneen kaivauksissa mielettömästi 1970-luvulla. Ehkä rakentaminen oli silloin kiivasta. Dynastioista hypättiin siirtomaavaltojen ahdistamaan oopium sotien aikaan. Keisarin vallan päättänyttä Kuomingtan hallintoa kehuttiin kapitalistis-byrokraattiseksi taantumahallinnoksi. Kansan voittokulku alkoi 1950 Kiinan Kansan tasavallan perustamisesta. Romanttista ahertamista seurasi teknologian kehittyminen sekä elintason ja kansalaisten määrän nousu. Nykyisen kommunistisen markkinatalouden tavoitteena on yksilön elämän parantaminen ja Kiinan nostaminen vaatimattomasti arvokkaaksi kansakunnaksi. Vääntöä tästä Facebookia ja Blogspottia pelkäävästä hallinnosta kyllä tuntuu löytyvän.  Museokin oli niin iso, että sen sisääntuloaulan toinen pää näkyi vain autereisesti.

Iltapäivällä hotellin kautta lentokentälle ja takaisin Shanghaissa iltayhdeksältä.

Kiinan Muuri

Keskiviikkoaamulla puettiin kaikki mukana olevat vaatteet päälle Kiinan Muurille. Ensin ajettiin metrolla bussiasemalle ja sieltä etsittiin opaskirjojen neuvomaa bussia numero 919. Jostain syystä meitä ei sinne huolittu, vaan ohjattiin bussiin 877. No, molemmat ajoivat peräkanaa muurille.  Tunnin matka maksoi 12 yania/suunta. Ihanan halpaa. Ylös muurille noustiin hassulla kaapelikärryllä. Muuri itsessään oli uskomaton. Sitä ei voi oikein edes kuvailla, se on nähtävä. Todella jyrkkiä portaita ja liuskoja, jalkakyykyt voi tänään jättää punttisalilla väliin. Parin tunnin kävelyretki muurilla ja sieltä alas. Alhaalta löytyi matkamuistoviidakko karhulinnoineen ja kameleineen. Kameli näytti kivalta ja lämpöiseltä, joten sitä oli pakko kokeilla. Takaisin päin päästiin 919:llä. Vielä eilisen kaltainen punttisalilta illalliselle – kierros ja sänkyyn jalat hellinä.