Torstaiaamuna hyvän hotelliaamiaisen jälkeen suunnattiin kohti terrakottasotilaita. Taksin sijaan päätettiin ottaa paikallinen bussi. Tunnin matka maksoi 7 yuania per nenä eli alle 10 senttiä. Netti on kyllä kätevä. Paitsi, että löydettiin sieltä oikea bussin numero, osattiin myös varoa samalla ”huijaribusseja”. Niillä on sama numero, mutta ne lähtevät kaupunginmuurien sisäpuolelta, kun oikeat lähtevät muurien ulkopuolelta. Ne vievät myös terrakottasotilaille, mutta vasta pakollisten jade-, kalligrafia-, savikippo-, silkki- ja kašmirmyymälöiden kautta.
Alkuperäisenä tarkoituksena oli ottaa paikanpäältä opas, mutta kun sovitun hinnan päälle alkoi tulla lisäkustannuksia kuljetuksista museoalueelle, eikä oikein löydetty yhteistä englanninkieltäkään, jatkettiin matkaa kahdestaan. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Saatiin mennä omia aikojamme, katsella paikat haluamassamme järjestyksessä ja käydä välillä lämmittävällä teelläkin.
Yllätyksenä molemmille tuli se, että terrakottasotilaat eivät olekaan löytyneet mistään luolasta valmiina tuhansien sotilaiden armeijana, vaan hautautuneina säpäleinä. Qin-dynastian kukistuttua keisarin hautarakennelmat ja siellä olleet terrakottasotilaat tuhottiin. Täällä(kin) päin on tapana aina panna matalaksi kaikki edeltävien hallitsijoiden aikaansaannokset ja aloittaa oman dynastian luominen alusta. Kaupunkikin on perustettu aina uudestaan moneen kertaan.
Kujilla myytiin paitsi pienoisveistoksia terrakottasotilaista, myös erilaisia eläinten taljoja. Susitaljoja oli erityisen runsaasti. Hetken kummasteltuamme susien suurta määrää Kiinassa, löydettiin taljoista enemmänkin yhtäläisyyksiä pitkäkarvaisiin schäfereihin : (
Bussilla takaisin kaupunkiin ja kävellen hotellille. Punttisalia, uintia ja sauna. Illalla taas hyvin ansaitulle illalliselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti